Skandinavian kiertolaiset (ruots. resande tai tattare, norj. tatere) on Ruotsissa ja Norjassa asuva etninen ryhmä, joita yleensä pidetään romaneihin kuuluvana. Heidän alkuperästään ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, eikä kiertolaisten suhteesta romanikansoihin olla varmoja.
Skandinavian kiertolaiset elivät perinteisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella ja pieni osa heistä tekee niin vielä nykyäänkin. Kiertolaiset elättivät itsensä muun muassa kulkukauppiaina ja erilaisilla käsityöammateilla. 1700-luvulla heitä palveli runsaasti myös sotaväessä. Ruotsin kiertolaiset joutuivat 1900-luvulla pakkosterilisoinnin kohteeksi muiden romanien sekä saamelaisten tavoin. Joidenkin lähteiden mukaan joka neljännen kiertolaisperheen vanhemmat olisi pakkosterilisoitu.[1] Ruotsissa kiertolaistaustaisia lasketaan nykyään olevan noin 20 000–30 000[2] ja Norjassa arviolta 5 000–10 000. Skandinavian kiertolaisten oma kieli on skandoromani, jolla on muutamia tuhansia puhujia. Siitä on myös tullut joitakin lainasanoja sekä ruotsin että norjan kieliin.
Tunnetuin Skandinavian kiertolainen on 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut pelimanni Calle Jularbo, jota aikoinaan kutsuttiin Ruotsin harmonikkakuninkaaksi.[3] Myös vuonna 2014 Euroopan parlamenttiin valittu Soraya Post on äitinsä puolelta kiertolaissukua.[4][5]